lauantai 21. tammikuuta 2012

Jenkkimallasta

Uusiseelantilaisten viskien ja yhden australialaisen viskin maistelu (kts. edellinen vieraskynä) muistutti Sieppoa taas siitä, että mallasviskejä tehdään myös muuallakin kuin vain tutuiksi tulleilla ja turvallisilla alueilla. DownUnderista innostuneena Sieppo suuntasi nyt Single Malt -katseensa Amerikan suuntaan.

Aiemmin Sieppo oli tullut maistelleeksi McCarthy's Oregon Single Malt Whiskeyä, joten nyt oli aika katsella mitä muuta sieltä tulisi. Silmään osui Wasmund's Single Malt Whisky (huom. kirjoitus ilman 'e'-kirjainta) ja Hudson Single Malt Whiskey (ja tässä se 'e' on mukana).

Sieppo selaili omia vanhoja nuottejaan McCarthy's -viskistä ja  niiden mukaan se oli oikein hauska ja maistamisen arvoinen viski (huom. nuotit vuodelta 2007, paljon on voinut muuttua). Tuoksussa ruutia, aseöljyä, hedelmäisyyttä ja ruohon raikkautta. Maussa sama linja jatkuu ja lisänä on mukava savuisuus. Toki nuori ikä tuli esille tietynlaisena raakuutena.

Nyt sitten lasiin Wasmund's. Pullon hiukan epäselvän merkinnän mukaan kyseessä voisi olla batch SC-1 (tiedustelu tislaamolle menossa). Tämän tarkoittaisi, että kyseessä olisi tislaamon "super chipping" eli "erittäin lastutettu" kokeilu (lastutus on ihan Siepon omaa suomennosta). Kypsytysvaiheessa mukaan on siis heitetty iso kasa tammen lastuja, joiden avulla kypsytyksen vaikutusta on pyritty nopeuttamaan. Maltaan kuivatus on tapahtunut omena- ja kirsikkapuun savussa, joten kaikkea erikoista on siis tiedossa. Lisäksi etiketin mukaan viski on vain 4 kuukautta vanhaa, joten rohkeasti nenä lasiin ja viskiä makunystyröille.

Tuoksu on kyllä aika erikoinen. Selkeästi savuinen, mutta savu on aivan erilainen kuin ennen koskaan Siepon nenään osunut. Ekaksi tulee mieleen leppäpuun savu (savusaunaa lämmitellessä), joten omena- ja kirsikkapuun käyttö näkynee siinä. Tuoksussa myös kunnolla juureksia ja todella erikoinen teollinen kemikaali (maalin ohenne?) sekä pihkaista puuta. Tuoksu ei todellakaan ole Siepon mieleen. Tosin ohenteen (tms.) vaikutus pienenee, jos saa olla lasissa jonkin aikaa. Maku on ihan ok. Toffeeta, vaniljaa, savua ja kaukana lopussa tulee Siepolle mieleen juurekset ja erityisesti kyssäkaali (no haloo...). Puun vaikutus on selvä ja liiankin voimakas. Maun suhteen tätä voisi nauttia mielellään, mutta tuoksu kyllä tökkii. Ikää tosin ei noin nuoreksi olisi arvannut, johtunee "lastutuksesta", eli ei selkeää "new make" -menoa lasissa.

Sitten Hudson. Tuoksu on miellyttävä, ja mukana selkeästi ei-niin-tyypillisiä elementtejä. Hauska sitrus, selkeä vanilja ja mausteisuus. Punaisia omenia. Leipätaikinaa. Suussa yllättävän öljyinen ja mieto. Maku makea, kurkkupastillia ja hitunen nahkaisuutta. Juureksia. Ajan myötä selkää ruohomaista raikkautta ja omenaa, omenaa, omenaa. Puuta hitunen. Kaikin puolin nautittava viski ja selkeästi omaperäinen. Itse asiassa oikein hyvä, ja mukana ei ole oikein mitään mikä häiritsee.

Sieposta on hauskaa maistella maltaita myös ns. mukavuusalueen ulkopuolelta, sillä sieltä löytyy todella uusia tuoksuja ja makuja joihin ei tyypillisesti törmää. Yhtään sieppo ei tässä väheksy tai kutsu Skottien maltaita tylsiksi, näin ei saa tätä lukea.  

Mutta miten siis arvostella noita muun maailman Single Malt -viskejä? Pitääkö niitä aina verrata skottilaisiin? Onko ainoa oikea mittari skottilaiset ja jos ei, niin mihin? Tai pitääkö edes verrata johonkin? No, ainakaan uusien viskien maistelu ei ole tylsää, siitä on hyvä osoitus se kun maisteltiin Kaiapoita porukalla (edellinen juttu).

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Vieraskynä: Viskiä maailman toiselta puolen


Tervehdys hyvä Viskisiepon blogin lukija. Ällös pelkää. Vakituinen ylläpitäjä ei ole kadonnut minnekään, vaan tämä on viskisieppoblogin ensimmäinen vieraileva kirjoitus. Itse Viskisieppo pyysi allekirjoittanutta tekemään visiitin jo siksikin, että tämän jutun maistellut viskit olivat hänen omalla harkinnallaan hankkimia.

Eihän se nyt kävisi mitenkään päinsä, että alan asiantuntija ja paikan päällä melkein vuoden viettänyt herrasmies arvostelisi maan tuotoksia. Johan siitä saattaisivat Uuden-Seelannin viskipiirit pahoin tuohtua!  Asiaan siis…

Skotlanti on tunnetusti viskimaailman keskus, vaan löytyy sitä toiseltakin puolelta maapalloa maisteltavaa. Australialaiset ja uusi-seelantilaiset viskit eivät varmastikaan yllä tunnettuudellaan samalla tasolle kuin skotlannin Glen -ne  ja Glen-nämä, mutta yrityksen puutteesta ei maorien maata ja suurta tuntematonta mannerta parane syyttää.

Siksipä Suomen Mallaswhiskyseura järjestikin matkan maailman toiselle reunalle maistelemalla minkälaisilla tuotteilla uuden maailman tislaamot yrittävät maailmaa valloittaa. Viskisieppo oli kerännyt maisteltavaksi vähintäänkin mieltä avartavan kattauksen, joka sisälsi takuuvarmoja yllätyksiä. Moni paikalla oleva oli varmasti ensimmäistä kertaa kyseisten viskien ääressä makumaailmaansa avartamassa.

Illan kattaus oli varsin monimuotoinen. Rankan raadin ruodittavaksi joutuivat seuraavanlaiset uuden maailman tisleet:
  • Bakery Hill, Peated Malt, barrel 7210, 46 %, Australia
  • Fitzpatrick 13 yo Kaiapoi Whisky, Single Malt, 40%, New Zealand
  • Double Wood 10 yo., The New Zealand Whisky Company, 40%, New Zealand
  • "Touch, Pause, Engage" 24 yo.(1987/2011), The New Zealand Whisky Company, 53.3%, New Zealand
  • Lammerlaw 10 yo., Willowbank distillery, 43%, New Zealand
  • Lammerlaw 12 yo. Peated, Willowbank distillery, 50%, New Zealand
Illan viskeistä ehdottomasti eniten keskustelua nostatti Fitzpatrickin tislaamon Kaiapoi Whisky. Mitä kummallisin viski nostatti jo oliiviöljypulloon pakatulla olemuksellaan ihastusta ja vihastusta. Jo pullon myynyt kauppias oli todennut Viskisiepolle, että tätä kannattaa kokeilla, mutta odotuksia ei kannata asettaa korkealle.

Ja aikamoinen kokemus Kaiapoi olikin. Kyseinen tisle nousi ehdottomasti illan kuumimmaksi puheenaiheeksi. Jotkut ottivat lisää ja suurin osa karsasti. Vähintäänkin erikoinen juoma.

Lammerlawn tisleet sen sijaan maistuivat porukalle mainiosti. Nuorinta kymmenvuotiasta moni olisi voinut sanojensa mukaan veikata Skotlannin alamaan tuotokseksi. Hieman savuisempi 12-vuotias puolestaan meni skotlantilaisten saariviskien suuntaan.

Kahdesti kypsytelty Dunedin Double Wood  vei osan seuran jäsenistä henkisesti ajelemaan pikkubussilla Speysidelle. Sen verran hedelmäisiä ja alueelle tuttuja makuja viskistä löytyi.

Illan ainoa Aussiviski oli tislattu Bakery Hillin tislaamolla. Osa tislaamon maltaista on tuotu Skotlannista asti, mutta suurin osa on Australiassa kasvatetusta ohrasta peräisin. Aavistuksen turpeinen lopputuotos vajosi pitkälti sarjaan ”kiva viski”.
 
Illan viimeisenä maisteltu 24-vuotias Touch, Pause, Engage oli tislattu vuonna 1987. Uuden-Seelannin maajoukkue oli samaisena vuonna voittanut Rugbyn maailmanmestaruuden. Maa isännöi vuoden 2011 rugbyn MM-kilpailuja jonka kunniaksi kyseinen pullote julkaistiin. Iloisena uutisena maa voitti isännöimänsä kilpailut ja viski sai siten omalla tavallaan juhlapullon aseman.

Illan selvästi kypsynein viski sai osakseen ansaitsemaansa ihailua, vaikka olikin skottiserkkuihinsa verraten jokseenkin nuoremman oloista.

Vaikka yksikään illan viskeistä ei ainakaan allekirjoittaneella nostattanut niskakarvoja pystyyn, oli tämä tasting mitä mainioin osoitus siitä, että myös muualta kuin Skotlannista tulee maukkaita ja yllättäviä viskejä. Jos siis törmäät maailmalla oliiviöljypulloon, jonka kyljessä lukee Kaiapoi, niin koppaa lekkeri mukaan. Jos ei muuta, niin ainakin yllätät ystäväsi.

--------------------------

Sieppo kiittää lämpimästi Anttia (Herra Whisky) vieraskynäilystä (toivottavasti ei ole blogin viimeinen vieraskynä), mutta ei jaksa pitää nokkaansa kokonaan supussa. Alla Siepon omat nuotit illan viskeistä.

Lammerlaw 10 yo., Willowbank distillery, 43%, New Zealand

Kevyt kokonaisuus mutta maukas. Omenaa/päärynää ja ruohon tapaista raikkautta tuoksussa. Maussa maltaisuutta ja omenaa jälleen.  Ehdottomasti laadukas viski. Sieppo päätti hommata yhden kaappiin, kun vielä yksittäisiä kappaleita maailmalla liikkuu.

Double Wood 10 yo., The New Zealand Whisky Company, 40%, New Zealand

Viinimäisyys toimi hyvin. Tuokussa viiniä, voimaisuutta, tummaa sokeria ja hunajaa. Maussa kuivahko viinimäisyys ja mukavaa pippurisuutta sekä vaniljamaisuus tulee taas esille. Hiukan ehkä olisi toivonut prosentteja lisää ja sitä kautta ryhtiä, mutta kokonaisuutena oikein nautittava.'
 
Fitzpatrick 13 yo Kaiapoi Whisky, Single Malt, 40%, New Zealand

Juu. Tuota. Kaurapuuroa sokerilla. Giniä. Maltainen. Kiva kun olit lasissa, onneksi ei ole koko loppupulloa kotona. No, pahempaakin viskiä on maistettu. Onneksi on tämä nyt maistettu. Hasselpähkinöitä. Ei kelvannut edes ilmaiseksi.

Bakery Hill, Peated Malt, barrel 7210, 46 %, Australia

Tuoksussa nahkaa ja  tupakkia sekä punaisia marjoja. Hitusen savua ja sitruunan kuorta. Maussa hitunen savua, toffeeta, karamellia. Aika simppeli ja tyyliltään perusviski. Helposti unohdettavissa.

Lammerlaw 12 yo. Peated, Willowbank distillery, 50%, New Zealand

Namia! Pehmeää savuisuutta pehmeän sherryisyyden kanssa. Kumpakin vain hitunen ja kokonaisauus Lammelawmaisen kevyt. Kukkaketoja. Hunajaa. Turvetta. Sherryä. Siepon nokkaan tämä on petollisen hyvää.

 "Touch, Pause, Engage" 24 yo.(1987/2011), The New Zealand Whisky Company, 53.3%, New Zealand

Tuoksu raikas ja kukkaketomainen. Päärynää, omenaa, banaanipirtelöä. Jopa valkeita herukoita. Maussa mallasta, viljaa, banaania ja vaniljajäätelöä ja karviasmarjaa. Ikää ei olisi arvannut noin vanhaksi mitenkään. Siepon mielestä hyvä viski, ilman muuta maistamisen arvoinen.

torstai 12. tammikuuta 2012

Siepon UISGE-infosivu

Sieppo tekaisi blogiin UISGE 2012 -infosivun, ja linkki sivuun löytyy blogin yläreunasta (otsikon alta). Jatkossa Sieppo päivittää tuota sivua sitä mukaa, kun saa tietää uutta kerrottavaa.

Sieppo haluaa painottaa vielä kerran, että ei ole mukana järjestämässä tapahtumaa. Kerään infoa sitä mukaa kun pystyn ja tiedän. Sieppo toivoo, että saisi kasattua tärkeimmät asiat yhteen paikkaan, niin ei tarvitse hakea usesta eri lähteestä.

perjantai 6. tammikuuta 2012

UISGE 2012 lähenee

UISGE 2012 (9.-10.2. - Vanha Ylioppilastalo), tuo jokaisen suomalaisen viskinystävän ehdoton tapahtuma, lähenee kovaa vauhtia ja tapahtuman ohjelmasta alkaa tippua tietoa. Lähiaikoina on tulossa mm. aikataulua tastingien osalta. Hyvä juttu, niin voi jo etukäteen hiukan miettiä mikä kiinnostaa ja mihin on sitten pakko päästä. Toivottavasti aikataulu tulee mahdollisimman pian, niin pääsee kirjoittamaan loma-anomuksia koko viikolle. Monella varmasti tuo työ haittaa harrastuksia, niin valintoja joutuu tekemään. Tapahtuma on molempina päivinä klo 15.00 - 22.00. Joku tasting voi kai alkaa jo ennen tuota kolmea, ainakin näin Sieppo on ymmärtänyt.

Forumilla  on mukavasti jo lueteltu mm. vieraita, joten kannattaa ehdottomasti katsastaa tuo juttu jos ei ole vielä silmään osunut. Siellä on myös tietoa, mistä voi kysellä hotellihuoneita, jos saapuu kauempaa paikalle. Tässä kuitenkin tuo vierasluettelo, joka tällä hetkellä on ilmoitettu (lisää on mahdollisesti tulossa). Kiva nähdä taas Gordon Muir paikalla, Sieppo suosittelee lämpimästi.
  • Stewart Laing - Douglas Laing & Co
  • James Steiner - Whyte & McKay 
  • Willie Tait - Jura Distillery
  • Claire Keene - Morrison-Bowmore
  • Gordon Muir - The Whisky Tutor ( http://www.whiskytutor.com/ )
  • Alistair Walker - Glendronach/Benriach
  • Jennifer Graham - Cooley tislaamo
  • Martin Markvardsen - Highland Park
  • Jeanette Levis - Pernod-Ricard (Jameson)
  • Donald Colville - Diageo
  • Karen Fullerton - Ardbeg/Glenmorangie (LVMH) 
  • Jonatan Östblom-Smedje - Maker's Mark 
  • Dr. Inatomi - Suntory distillers ltd. (uusi)
  • Vicky Stevens - Laphroaig Distillery (uusi)
Tänä vuonna UISGE näyttää laajenevan viikon mittaiseksi, sillä ko. viikon aikana on pubeissa tapahtumia ja erikoispullotteita tarjolla. Heti jos Sieppo saa tietää ohjelmaa, laitetaan se tänne esille.

Sieppoa ilahduttaa myös bourbonien mukana olo. Viime vuonna ne loistivat poissaolollaan, mutta foorumin mukaan nyt voisi olla noin kymmenkunta eri bourbonia tarjolla. Hyvä juttu, että valikoima laajenee. Valitettavasti vain näyttää samaan aikaan siltä, että kaksi loistavaa tislaamoa joutuu jäämään pois tapahtumasta; Glenfarclas ja Springbank. Todella sääli, sillä molemmat tislaamot ovat todella arvostettuja harrastajien keskuudessa ja olisivat ilman muuta kuuluneet tapahtumaan mukaan. Sieppo ei anna tuon kuitenkaan häiritä enempää, sillä maisteltavaa varmasti riittää.

Kuten sanottua, tapahtuma lähenee ja ohjelma tarkentuu koko ajan. Heti jos Sieppo saa lisää infoa, laitan sen luettavaksi.

ps. Sieppo ei ole mukana tapahtuman järjestämisessä!